Eilen Nuusku, tänään Rekku. On ollut agilityntäyteinen viikonloppu. Rekun A-kisa päättyi hylkäykseen. Pussi oli raskas ja Rekku tuli sieltä kolme kertaa takaisin, eli se siitä. Harmi, koska vauhtia oli kivasti ja siihen asti olimme tehneet nollarataa. Tykkäsin kovasti siitä radasta. Samoin tykkäsin B-radasta, josta selvisimme ratavirheittä maaliin, mutta ihanneaika ylittyi reilulla kymmenellä sekunnilla. B-radan sijoitus oli 15. Ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan, mutta nyt on ainakin kolmosluokka virallisesti korkattu ja seuraavat koitokset kahden viikon päästä.

Hämmentävä alku Nuuskun agilityuralle OKK:n kisoissa. Starttasimme kaikki kolme starttia ja tulokset kuvaavat hyvin Nuuskua harrastuskoirana. A-kisa päättyi hylkäykseen viidennellä estellä. Nuusku päätti kiertää kakkos- ja neloshypyt, ja viidennen kierrettyään se olikin kolmas kielto ja tuomari päätti taipaleemme siihen. Toki suoritimme radan loppuun - tai siis minä suoritin ja Nuusku haahuili. B-radalla Nuusku sitten päätti, että nyt voisi vähän urheillakin. Siitä saimme ensimmäisen LUVAn ja aikaakin jäi ruhtinaalliset 0,05 sekuntia jäljelle... C-kisa menikin sitten taas höpöksi. Nuuskulla oli kylmä ja sitä väsytti jo. Aikavirhettä kertyi jotain 20 sekuntia ja ratavirheitäkin 15. Haastava harrastuskoira! Onneksi vielä nuori ja alkutaipaleella.

Knut muutti tänään uuteen kotiin. Nyt on sitten meidän kotimme pentujen osalta rauhoittunut. Olethan reipas poika ja kasva hienoksi podengoksi, pieni Knut! Ehdimme eilen käväistä katsomassa Neeaa ja Knutkin pääsi mukaan. Sisarukset muistivat toisensa ja leikkivät yhdessä Neean uusilla leluilla. Karvainen kärppälelu oli erityisen suosittu. Neea on sopeutunut uuteen kotiinsa mainiosti ja oli todella reippaana.

Aiemmin kerroin, että Knut menee rekisteriin värinään vaaleanruskea valkein merkein. No, eipä sitten menekään. Sain Kennelliitosta virheilmoituksen pentuerekisteröinnistä ja heidän mielestään podengoa ei saa enää rekisteröidä vaaleanruskeaksi. He ehdottivat tilalle keltavalkoista, ja sen sitten hyväksyin, jotta saan Knutinkin rekisteriin. Toivottavasti byrokratia asian osalta alkaa nyt olla kunnossa ja pennut saavat paperit. Pennut täyttävät huomenna kahdeksan viikkoa. Menen huomenna tervehtimään Neeaa ja katsomaan, kuinka se on sopeutunut. Knut haetaan omaan kotiin ylihuomenna.

Pennut täyttivät 7 viikkoa ja Neea muutti sijoituskotiin. Toivottavasti Neeasta kasvaa hieno pieni podengotyttö. Knut asuu luonamme vielä viikon ja pääsee sitten omaan kotiinsa. Molemmat jäävät Ouluun. Nuusku osallistui sekä lauantaina että sunnuntaina epävirallisiin agilitykisoihin. Lauantain startit menivät ihan höpöksi, mutta sunnuntaina KAS:n uuden hallin avajaiskisoissa teimme nollatuloksen ja sijoituimme toiseksi. Nuuskulle tekee hyvää nähdä muitakin halleja kuin se, missä treenamme. Kahden viikon päästä on Nuuskun eka virallinen startti ja pakko myöntää, etteivät toiveeni ole kovin korkealla... sieltä voi tulla ihan mitä tahansa Nuuskun tuntien.

Kävimme tänään pentutarkastuksessa Eläinlääkäriasema Lemmikissä. Samalla pennut sirutettiin. Kummankin pennun kohdalla kaikki oli ok: hampaat ja purenta kunnossa, Knutin kivekset tuntuivat jne. Samoin tein lähti myös Kennelliittoon tiedot rekisteröimistä varten. Enää muutama päivä ja pennut täyttävät 7 viikkoa ja ovat valmiita maailmalle.

Pennut täyttivät tänään 6 viikkoa. Uudet pöytäkuvat niistä löytyvät Pentuja-sivulta. Taas kerran Neea oli sitä mieltä, että ei ole yhtään kiva juttu, mutta Knut sen sijaan seisoi terhakkaasti. Toinen korvakin on jo melkein täysin pystyssä. Unet ovat viime aikoina jääneet vähiin, kun pennut heräävät melskaamaan muutaman tunnin välein, mutta hauskahan niiden touhuja ja uuden oppimista on seurata.

Nuusku ja Rekku kävivät tänään tutustumassa Oulun koirauimalaan. Kumpikaan pojista ei ole koskaan uinut missään, joten molempia homma jännitti. Rekku ei selvästikään nauttinut tilanteesta, mutta oppi kuitenkin nopeasti uimaan ja pulikoi myös muutaman metrin ilman pelastusliiviä. Nuusku otti tilanteen vähän rennommin, mutta tuskin siitäkään mitään vesipetoa tulee. Nuuskulle tosin vettä suurempi järkytys oli suihkuttelun jälkeinen kuivaus hiustenkuivaajalla. Nyt sen häntä on kuivauksen tuloksena hassun tuuhea. Pennut ovat nyt molemmat lopulliseti varattuja ja ne jäävät Ouluun; narttu sijoitukseen. Molemmilla on nyt myös kutsumanimet: Neea ja Knut.

Pennut täyttivät tänään kuukauden ja lisäsin niiden ensimmäiset seisomiskuvat Pentuja-sivuille. Etenkin narttupennusta homma oli ihan pöljää, mutta urokseen sain sentään jotakin ryhtiä... Sijoituskoti on jo antanut narttupennulle kutsumanimen, joka on Neea. Täytyy jossakin vaiheessa lisätä Neealle oma alasivu tänne kotisivuilleni. Pennut kävelevät jo melko hyvin ja ottavat pieniä spurtteja. Välillä pentuaitauksessa käy melkoinen ärinä, kun ne harjoittavat taitojaan. Nuuskua jo kovasti kiinnostaisi leikkiä niiden kanssa, ja usein se heittää pentuaitaukseen lelun. Nuuskun kanssa osallistuin toissapäivänä epävirallisiin agilitykisoihin, ja sijoitus oli taas toinen. Enää kuukausi ensimmäisiin virallisiin kisoihin, ja myös Rekun ekaan starttiin kolmosluokassa!

Silmät ovat nyt auki ja maailma alkaa kirkastua. Kun on pentuja talossa, ei tarvitse paljon miettiä, mitä jouluna tekisi. Olemme siis pääasiallisesti kotona koirien kanssa. Kulunut vuosi täytti tavoitteet, joita olin koiraharrastukselleni asettanut, ja hieman enemmänkin. Tarkoitus oli nousta Rekun kanssa agilityn kakkosluokkaan, mutta pääsimmekin jo kolmosluokkaan. Rekku myös suoriutui luonnetestistä ja muotovalioitui Ruotsissa ja Peppi Suomessa. Nuuskukin aloitti näyttelyuransa ja valioituu seuraavasta SERTistä, jonka kaksi vuotta täytettyään saa. Lisäksi Nuuskusta alkaa kuoriutua mainio harrastuskoira kilpakentille. Tulevan vuoden tavoitteista sitten myöhemmin lisää... Nyt toivotamme hyvää joulua kaikille, ja menestystä tulevalle vuodelle.

Pennut täyttivät tänään 11 vrk ja ovat jo yli puolikiloisia mötiköitä. Lisäsin Pentuja-sivulle uudet kuvat. Leikkasin tänään ensimmäistä kertaa pentujen kynnet, ja jostain ne jo nyt ovat hoksanneet, että tätä toimenpidettä vastaan tulee taistella pontevasti. Kaikki tuli kuitenkin leikattua siististi. Uroksen pigmentti on alkanut pennun vaaleuden huomioiden kehittyä valtavan hienosti ja toivottavasti nartunkin pigmentti alkaa pian tummua. Nyt vain sitten odotellaan silmien aukeamista.

Huomenna perjantaina on kulunut viikko pentujen putkahtamisesta maailmaan. Pennut ovat vetreitä ja liikkuvaisia, mutta silti paino nousee tasaisesti kohisten. Uros painaa nyt 394 grammaa ja narttu 362 grammaa. Maito maistuu ja ensi viikolla silmätkin jo aukeavat. Pennuilla on jo työnimet: nartusta tulee mahdollisesti Podenero Gloria Patri ja uroksesta Podenero Ghost Warrior. Värit alkavat jo asettua, vaikka varmaan vielä tummenevat hieman. Narttupentu lähtee rekisteriin todennäköisesti ruskea valkein merkein -värimaininnalla, uros taas värinään vaaleanruskea-valkoinen.

Tänään 9.12. saapui maailmaan kaksi uutta podengolasta: punaruskea narttu ja vaalea uros. Molemmat ovat reippaita ja kaikki on kunnossa. Päivitän kuvia ja lisätietoja myöhemmin.

Koirakoulu Vietti järjesti tänään epäviralliset agilitykisat, jonne päätin ilmoittaa Nuuskun. Emme ole ennen kisanneet, mutta tästä oli hyvä aloittaa. Radalla ei ollut rengasta, pujottelua eikä kontakteja. Pieni Nuusku-rakettihan suoriutui radasta ilman virheitä ja aikakin riitti kolmanteen sijaan! Mineistä olimme ykkösiä, mutta koska medit ja minit palkittiin ristiin, sijoitus oli lopulta kolmas. Nuusku kävi kohteliaaseen tapaansa tervehtimässä tuomaria kesken suorituksen, mutta ei se mitään: pääasia on, että vauhtia ja innostusta riittää. Keväällä sitten kokeilemme siipiämme virallisissa kisoissa.

Yllättävää kyllä, Rekku siirtyi jo viidennen kakkosluokan startin jälkeen kolmosiin! Olen asiasta sekä ylpeä että huolissani: en koe, että Rekku on vielä yhtään valmis kolmosiin ja taitaa jäädä siellä muiden jalkoihin. Mutta siis ihan superhienoa silti, hyvä Rekku! Tämän vuoden agilitytavoitteet ylittyivät nyt kokonaisella agilityluokalla. Eka kisasta (hyppyrata) tuli tänään hylsy (Rekun uran toinen), toisesta startista LUVA ja 3. sija, ja kolmannesta startista LUVA ja 2. sija ja se luokan vaihtoon oikeuttava SERT.

Kävimme juuri ultrassa ja siellähän näkyi kaksi eläväistä pentua. Joulukuussa sitten selviää, millaisia podengolapsosia on luvassa.

Tästä päivästä (10.10.) voi sitten laskea kaksi kuukautta eteenpäin, sillä silloin meillä toivottavasti mönkii podengolapsia. Mikäli oma podengo kiinnostaa, niin otan tiedusteluja vastaan ja kerron podengoista ja kyseisestä yhdistelmästä lisää mielelläni. Tämän pentueen jälkeen Peppi steriloidaan, eli tämä on nyt viimeinen pentue tästä yhdistelmästä ja yleensäkään Pepiltä.

Nuuskun lonkka- ja kyynärtulokset saapuivat tänään Kennelliitosta tuloksella B/B ja 1/1. Hyvillä mielin saimme tänään siis treenailla agilityä taas, kun mitään katastrofaalista ei ilmennyt. Ja Nuuskuhan pinkoi kuin ohjus esteitä.

Pepin juoksu on alkanut! Aion astuttaa Pepin tästä juoksusta Rekulla, eli mikäli kaikki sujuu kuten pitäisi, Nuusku saa joulukuussa sisaruksia. Pentukyselyt ovat jo nyt tervetulleita. Tänään kävimme Nuuskun ja Rekun kanssa katsomassa lampaita. Paikalla oli pumeja niitä paimentamassa ja pumit taisivat kiinnostaa meidän poikia lampaita enemmän. Aitauksessa ollut hevonen sentään sai Nuuskun hieman hermostumaan ja Nuusku komensikin heppaa varsin miehekkäästi. Heppa tosin ei edes korvaansa lotkauttanut.

Koirieni terveys on minulle tärkeää, samoin koko harrastamani rodun terveys. Jokaisen koiran tulos on osaltaan tärkeä ja antaa tietoa siitä, mihin suuntaan rotu on menossa terveyden suhteen. Siksipä tänään oli vuorossa Nuuskun kyynär- ja lonkkakuvaukset Eläinlääkäriasema Lemmikissä. Kuvat lähtivät Kennelliittoon arvioitavaksi ja kerron sitten lisätuloksia, kun niitä saamme. Samalla keikalla kuvautin Nuuskun rintalastan, joka on, kuten aiemmin mainitsinkin, kärjestään työntynyt ulospäin. Kyse on lähinnä kauneusvirheestä eikä ole perinnöllinen. Eikä siis mikään ''epämuodostunut kylkiluu'' kuten Oulussa näyttelykehässä sain tuomarilta kuulla.

...ja heti tärähti LUVA! Rekku juoksi kuin tuulispää ja minä yritin huudella sieltä jostakin kaukaa takaa käskyjä. A-kisan sijoitus oli 2. B-kisassa aikavirhettä tuli 3,50 sekuntia, koska sössimme pujottelun aloituksen, josta siis tipahti vitonen ratavirhettä. Sijoitus tästäkin kisasta kuitenkin 2. Yllättävän vauhdikas ja lupaava alku uralle kakkosluokassa!

Tänään tutkimisen alaiseksi joutuivat Pepin ja Nuuskun silmät. Pepin silmät on tutkittu jo vuonna 2009 ja silloin eläinlääkäri merkitsi papereihin trichiasis-epäilyn. Tänään sama tulos toistui. Tilanne ei ole ainakaan pahentunut ja edelleenkään eläinlääkäri ei voinut sanoa, että sairautta olisi, mutta sen verran epäilyksiä jäi, että terveen papereitakaan ei voinut antaa. Trichiasis merkitsee siis sisäänpäin kasvavia silmäripsiä. Nuuskun silmät olivat terveet. Olen tuloksiin tyytyväinen ja kannustan kaikkia tutkituttamaan koiriensa silmät. Rekun silmät tutkittiin terveiksi vuonna 2009.

Nuusku kävi tänään virallisessa polvitarkastuksessa Eläinlääkäriasema Lemmikissä. Molemmat polvet olivat terveet eli tulos on 0/0.

Kävimme tänään Tervolassa luonnetestissä. Rekku sai +125 pistettä, mikä on kyllä juuri hyvä määrä mukavalle, harrastavalle kotikoiralle. Ainoat miinuspisteet tuomarit Jari Keinänen ja Reijo Hynynen antoivat taisteluhalusta, tai paremminkin sen pienuudesta. Rekkua ei huvittanut taistella leluista tai muutenkaan käytellä tai näytellä hampaitaan. Laukauksia ammuttiin yhteensä neljä, ja ne saivat Rekun rauhattomaksi, joten siitä osuudesta arvosanaksi tuli laukausaltis. Muutoin testi meni kyllä mainiosti eikä jättänyt mitään traumoja. Lisäjännitystä testipäivään saimme lehmien muodossa. Testi oli maatalousoppilaitoksella, ja Rekku pääsi näkemään elämänsä ensimmäistä kertaa lehmiä.

Koiraharrastus on jännittävää puuhaa. Nousu agilityn kakkosluokkaan on paitsi iloinen, myös hyvin haastava juttu. Radat ovat paljon vaikeampia, ihanneajat tiukempia ja kilpakumppanit kovatasoisempia. Seuraava kisamme, ensimmäinen kakkosluokassa, on OKK:n kisa 10.9. Sitä odotellessa menen Rekun kanssa Tervolaan luonnetestiin tulevana lauantaina. Sekin jännittää kovasti, sillä en ole koskaan osallistunut luonnetestiin ja en osaa yhtään arvioida Rekun touhuja stressin alaisena. Paukkuarka Rekku ei ainakaan ole, sillä ukkoset ja ilotulitteet eivät aiheuta edes korvan lotkautusta, mutta toisaalta testitilanne on ihan erilainen. Jännittää!

Starttasimme tänään kahdesti Keminmaan agilitykisoissa. Ensimmäinen rata näytti ja tuntui hyvältä, kunnes saimme kolme vitosta, joista kaksi kontakteilta. Hyvin epätyypillistä Rekkua. Aika kuitenkin pysyi sallitun rajoissa, mutta sijoitus oli 9/11. B-radalla varmistelin kontaktit ja kaikki sujui kuten pitikin. Aikaakin jäi jäljelle, joten saimme kolmannen LUVAn ja siirryimme agilityn kakkosluokkaan. Sijoituimme kolmanneksi. Tuomarina toimi Mika Moilanen.

Tänään oli kaksi starttia Kemissä. Olin lahjakkaasti unohtanut kilpailukirjan kotiin, mutta tuomari Jarmo Jämsä antoi meidän onneksi kilpailla. Ja hyvä että antoi. Ensimmäisestä startista saimme LUVAn ja sijoituimme toiseksi, ja toisenkin startin tulos oli toinen sija, mutta harmillisella 2,09 sekunnin aikavirheellä. Enää yksi LUVA ja sitten on tämän vuoden tavoite agilityn osalta täytetty - siirrytty kakkosluokkaan.

Lars Adeheimer tuomaroi Pepin ja Nuuskun tänään Torniossa. Linja näytti olevan varsin tiukka. Nuusku sai ERIn ja Peppi oli ROP ja sai CACIBin. Ensimmäinen ROP-kerta Pepille! Tähän on toistaiseksi hyvä lopettaa; Peppi pääsee näyttelyistä varhaiseläkkeelle, ainakin toistaiseksi, ja Nuusku odottaa täysi-ikäistymistään ja avointa luokkaa. Ryhmäkehiin emme jääneet. Saimme tuomarilta myös kehotuksen viilata koirien kynsiä. Näin teemme.

Nuusku ja Peppi olivat tänään Oulun näyttelykehässä Soile Bisterin arvioitavana. Nuusku sai hylätyn ''epämuodostuneen kylkiluun'' takia. Tosiasiassa kyse on siis hieman ulkonevasta rintalastan kärjestä; ei mitään sairaudesta tai perinnöllisestä jutusta. Nuusku oli vauvana iso ja raskas pentu, ja ilmeisesti siksi, mahallaan makoilun takia ennen kävelemään oppimista, rintalastan kärki pääsi muodostumaan väärin. Muuten arvostelu oli mainio. Peppi oli PN2 ja sai vara-CACIBin.

Oulun lauantain kehässä oli tuomarina Raisa Savander. Kaatosade ja rapaiset viluiset podengot on aina niiiiin mukava yhdistelmä... Ja enpä tuota itsekään kyseisestä kelistä nauttinut. Podengoja oli ilmoitettu 10. Nuusku oli PU2 ja sai toisen SERTinsä, ja oli lisäksi ROP-juniori Royal Canin -juniorikisassa. Peppikin sai SA:n, mutta PN-kehässä ei tullut sijoitusta. Nuuskua kaatosade ei haitannut, mutta Peppi selvästi kärsi tilanteesta. Toivottavasti huomenna on parempi sää. Tänään emme viitsineet jäädä Royal Canin -ryhmäkehään; menemme ennemmin saunaan ja vällyihin.

Peppi valioitui tänään Kemin ryhmänäyttelyssä ja oli VSP. Nuusku oli kehässä ensimmäistä kertaa elämässään ja sai ensimmäisen SERTinsä ja oli ROP. Tuomarina toimi Hannu Talvi, hänelle kiitokset. Näyttely oli mukavalla nurmella ja sää suosi; oli todella hyvä tunnelma kaikkiaan. Tapasin paljon vanhoja tuttuja. Viikon päästä ovatkin sitten vuorossa Oulun KV-näyttelyt.

Kiven alla ovat LUVAt. Kisasimme eilen kaksi starttia OKK:n kisoissa. Ensimmäisenä oli hyppyrata, josta selvisimme ratavirheettä, mutta aika ylittyi 1,97 sekuntia. Toinen rata oli aivan ihana, kuin Rekulle tehty. Aikavirheeltä vältyimme, mutta jostain syystä Rekku yritti aloittaa pujottelun väärältä puolelta ja siitähän se suorituksen pilaava vitonen sitten pamahti. Molemmissa kisoissa sijoitus oli viides. Haukkukeidas kisapaikkana oli varsin mukava ja sääkin suosi. Viikonloppuna Nuusku aloittaa näyttelyuransa Kemin ryhmänäyttelyssä ja myös Peppi osallistuu. Sitten onkin pian vuorossa jo Oulun kansainväliset näyttelyt, joihin sama kaksikko osallistuu.

29.5. starttasimme kaksi agilitylähtöä Kemissä. Ulkokisa ei haitannut mitään, vaikka halleihin olemmekin enemmän tottuneet. Sää suosi ja KEMKOn kentän pohja oli erinomainen. D-kisasta pamahti vitonen väärin suoritetusta renkaasta. Ohjaukseni hajosi sen sileän tien ja loppurata meni vähän sotkemiseksi, mutta aikavirhettä ei kumma kyllä tullut ja vitonen jäi ainoaksi virheeksi. Sijoitus oli 3. E-radalla toistui omituinen rengasvirhe ja sössin myös pujottelun aloituksen. Aikavirhettäkin kertyi seitsemisen sekuntia ja sijoitus oli vasta 6.

Kävimme tänään Överkalixin näyttelyssä Ruotsissa ja Rekku valioitui saaden hyvän arvostelun tuomari Zorica Salijevicilta (swe). Tätä menimme hakemaan ja onneksi saimme! Rekku oli myös VSP, ROP oli nuori ruotsalainen narttu Faidros Alagoa. Olemme ilmoittautuneet myös ensi viikon Piteån näyttelyyn, mutta nyt jätämme sen keikan väliin ja Rekku pääsee varhaiseläkkeelle näyttelyistä. Nyt keskityn Pepin ja Nuuskun näyttelyttämiseen ja seuraavat koitokset ovat heinäkuussa.

Ulkona oli mukava ilma kuvailla, joten räpsin muutaman uuden otoksen nähtäville. Sekä Rekun, Pepin että Nuuskun sivulla on nyt uusi kuva nähtävillä. Nuuskun kuvaussessiota pilasi tuppo jalassa: sillä on haava anturassa.

... ja tällä kertaa ihan alokasluokassa, ei enää mölliluokassa. Saimme 124,5/200 pistettä. Ei siis aihetta juhlaan, mutta en ole pettynytkään. Paikallaolosta tuli kymppi, mutta varmana pitämäni luoksetulo menikin sitten nollille. Nolla tuli odotetusti myös liikkeestä maahanmenosta. Rekku ottaa todella herkästi häiriötä katsomosta, ja silloin on ihan turha antaa käskyä, sillä korvat ovat ihan muualle suunnatut. Tässä kuussa onkin sitten taukoa agilitystä. Toukokuussa luvassa on taas startteja ja kaksi näyttelyä Ruotsissa.

Rekku kisasi tänään kaksi lähtöä agilityssä. Kuntohuipun piti olla kohdallaan, mutta valitettavasti se ei riittänytkään puuttuvien Luvien metsästyksessä. Molemmista starteista, tavallinen ja hyppyrata, tuli kyllä ratavirheetön suoritus, mutta toisesta aikavirhettä 0,96 ja toisesta 1,49. Harmillista. Molemmissa kisoissa sijoitus neljäs.

Olen tuomassa alkusyksyllä Ruotsista narttupentua yhdistelmästä Faidros Santa Clara-A-Velha - Tähtitaivaan Uno. Astutus tapahtuu piakkoin, eli vielä en tiedä varmaksi sanoa, että narttuja olisi tulossa, mutta etsin kotia jo nyt, jotta voin sitten ilmoittaa Ruotsiin, haluanko pennun. Muitakin ottajia olisi - Ruotsissa syntyy tänä vuonna melko vähän podengopentuja. Etsin Oulun lähistöltä sopivaa ja yhteistyökykyistä sijoituskotia pennulle. Ota yhteyttä, mikäli sinulla olisi tarjota sellainen tai haluat asiasta lisätietoja.

Uutiseni näyttävät koskevan vain ja ainoastaan agilityä nykyään. Niin tänäänkin. Rekku kisasi 3-vuotispäivänsä kunniaksi ensimmäisen LUVAn itselleen Active Dogin kisoissa. E-kisassa sijoituimme kolmanneksi ja aikakin alitti 1,60 sekuntia ihanneajan. F-kisa oli hyppyrata, jossa oli vain kolme starttaajaa miniykkösissä. Kaksi edeltämme hylättiin, joten varmistelimme voiton. Hypystä tuli yksi kieltäytyminen ja aikavirhettä 7,96 sekuntia. Mutta hyvä saldo päivälle siis, ykkönen ja kolmas, ja tietysti se eka LUVA erityisesti lämmittää mieltä!

Kisasimme Rekun kanssa OKK:n järjestämissä virallisissa agilitykisoissa. Päivän aikana oli kaksi starttia, joista ensimmäisen tulos oli 14,76 (josta ratavirhettä 10) ja sijoitus 4. Toisen kisan tulos oli 6,71 (josta ratavirhettä 5) ja sijoitus jälleen 4. Joka kisasta oppii aina uutta. Etukäteen epäilyttäneet kohdat menevätkin hyvin ja uusissa yllättävissä kohdissa tulee virheitä... sellaista se agility on. Ja viikon päästä Active Dogin kisoihin taas kohtaamaan uusia haasteita.

Kisasimme lauantaina Rekun kanssa kolme starttia Kemin agilitykisoissa. Hallissa oli kylmä ja starttien välissä oli useita tunteja, joten mitään agilityn riemujuhlaa en odotellut. Kisa A päättyi hylkäykseen, kisa B:ssä putosi rima ja aikavirhettä tupsahti 20, ja kisa C (hyppyrata) oli ratavirheetön, mutta siinäkin aikavirhettä tuli 11 sekuntia. Vauhti siis tuntuu nopealla koiralla olevan hakusessa. No, seuraaviin kisoihin on vielä kolme viikkoa. On siis aikaa metsästää kadonnutta nopeutta.

Kuvailin tänään koiria. Päivä oli huonosti valittu, sillä pakkasmittari näyttää -20 ja podengojen mielestä pöydällä seisominen oli ihan tyhmä ajatus. Pepistä ja Nuuskusta sain kuitenkin jonkinlaisen kuvan sivuille. Rekun vuoron koittaessa poika oli jo niin jäässä, että hyvää kuvaa ei saatu. Parempia säitä odotellessa. Nuusku sai tällä viikolla luopua viimeisistä vauvahampaistaan, sillä kävimme poistattamassa yläkulmurit Eläinlääkäriasema Lemmikissä. Nyt on täydellinen purenta eikä yhtäkään hammaspuutosta.

Laumamme siirtyy jouluksi maaseudun rauhaan. Toivotamme kaikille hyvää joulua ja reipasta ja menestyksekästä vuotta 2011.

Oulussa järjestetään maaliskuussa kehätoimitsijan peruskurssi, johon juuri ilmoitin itseni. Kävin kyllä kyseisen kurssin jo 90-luvulla, mutta sain aikaiseksi tehdä vain neljä harjoittelukertaa viidestä, joten nyt on korkea aika saada homma tehtyä kunnolla loppuun saakka.

Nuusku-poika täytti tänään viisi kuukautta ja on sen kunniaksi ollut jo pari päivää sisäsiisti. Pentutreenit ovat menneet erinomaisesti ja toivonkin Nuuskun seuraavan Rekun jalanjälkiä agilityn ja tokonkin saralla - eli vähintään kiinnostusta touhuamiseen ja kilttiä luonnetta. Pikku-Rekkujakin on taas toivottavasti tulossa lisää: meillä on astutettavana Viivi-narttu. Viivillä ja Rekulla on jo yksi yhteinen lapsi, Roosa, mutta koska Roosa oli pentueensa ainokainen, sama yhdistelmä uusitaan nyt. Toivottavasti pentuja tulee ja kaikki menee hyvin.

Nuusku kävi tänään ensimmäisissä pentutreeneissä. Ensin oli puoli tuntia tokoa ja Nuusku jaksoi ihan hyvin keskittyä, mitä nyt vähän komensi haukkuen muita. Nuusku oppi hienosti istumaan sivulle ja meni kaksi kertaa maahankin. Maahan-käsky on nyt kotiläksynä. Tokon jälkeen oli vuorossa puoli tuntia agilityä. Nuusku suoritti jo mutkaputkenkin ja tutustui hyppyihin. Rima oli tietenkin vielä maassa. Tästä se lähtee.

Rekku osallistui tänään KAS:n epävirallisiin agilitykisoihin. Osallistuimme mölliluokkaan, josta saimme hienon nollaradan. Lisäksi päätimme osallistua myös kakkos- ja kolmosluokassa kisaavien radalle. Rata oli haastava, mutta suoriuduimme siitä vain viiden virhepisteen vahingolla. Sekin tuli viimeiseltä esteeltä: hyppäämisen sijaan Rekku päätti käydä tervehtimässä ensin ajanottajaa, joka oli esteen vieressä polvillaan maassa. ''Ystävällisyys ennen kaikkea'', Rekku kommentoi asiaa.

Olimme lauantaina Seinäjoella näyttelyssä. Sileäkarvaisia oli ilmoitettu 16, mikä on valtava määrä. Pääsin näkemään pentukehässä sekä Rekun tytön Roosan, että pojan Väinön (Iloinen Koira Väinö). Roosa oli ROP-pentu ja Väinö VSP-pentu. Hyvä arvostelu ja hieno esiintyminen molemmilla! Onnea jatkossa! Rekku oli PU-3 ja Peppi pitikin sitten oman shown saaden ensimmäisen H:nsa. Peppi teki selväksi, että hän ei ole mikään näyttelypuudeli, ja keksi kaikki temput, ettei tarvitsisi esiintyä. Pepin kehän jälkeen pitikin kiirehtiä luovuttamaan hotellihuone, joten en päässyt näkemään loppukehää. Onnittelut kuitenkin pärjänneille. Nuuskullakin oli mennyt hyvin hoitopaikassa. Hyvää tekee pennulle nähdä vähän muidenkin nurkkia kuin vain omia.

Kävimme jälleen Rekun kanssa möllitokokisoissa. Pisteitä saimme 75/120, eli mitään tokon riemujuhlaa ei tänään nähty. Paikallaolo tärähti nollille, mutta muuten suoritus oli ihan kohtuullista. Ja enää viikko Seinäjoen näyttelyyn! Sinne tulee 16 sileää podea; tosi kiva päästä näkemään niin iso lauma kehässä. Sekä Peppi että Rekku ovat siis osallistumassa, Nuusku jää vielä alamittaisena Ouluun.

Kävimme tänään KAS:n järjestämässä mölliagilitykisassa ja Rekku sijoittui hienosti kolmanneksi. Osallistujia minimölleissä oli yhteensä seitsemän. Ihan helpossa paikassa tapahtui jotain outoa ja Rekku sai podengohepulin ja sieltä meille sitten napsahti kymppi. Mutta loppurata sujui kuin unelma. Ilo oli ohjata kun koira irtosi, tajusi takaleikkaukset, meni lujaa ja teki hommia. Meidän oli tarkoitus kisata virallisissa jo tänä vuonna, mutta seuraedustusten ja lisenssihommien vuoksi päätimme aloittaa uramme vasta tammikuussa Kemissä. Sitä odotellessa.